Suomi on tuhansien järvien maa, ja siten myös vesiliikuntaa harrastetaan meillä paljon. Vedessä jumpatessasi sykkeesi nousee ja lihasvoimasi lisääntyy helposti, koska vesi tukee ja nostaa. Liikunta yhdistettynä vedenvastukseen antaa hellää, mutta tarvittaessa myös raskasta vastusta vedessä liikkujille. Yleisin vesiliikuntamuoto on järvessä uiminen, ja sen lisäksi kaikenmaailman uimahallien vesiliikuntatunnit. Veden vastus tehostaa liikkeitä ja antaa haastetta tasapainolle.
Vesiliikunta sopii monille sellaisillekin, joille tavallinen liikunta ei käy. Vedessä ihminen painaa vain oman päänsä verran, eli noin neljä kiloa. Veden nosteeksi kutsuttu ilmiö vähentää nivelten kuormittumista, minkä takia vesiliikunta sopii monille nivel- ja liikuntaongelmaisille.
Vedessä on kaikkien helppo ja mukava liikkua. Vesiliikunnan harrastaja vahvistaa lihaksiaan, kehittää liikesujuvuuttaan sekä lisää kestävyyttään käyttäen hyväksi veden vastusta ja erilaisia apuvälineitä (esim. vetomelat, uintirullat, pallot, frisbeet ja kevyet käsipainot). Harjoituksen tehoa voidaan lisätä myös liikkeiden nopeutta ja suuntaa sekä vastuspintaa vaihtelemalla. Vesiliikunnan parissa saa myös uusia tuttavuuksia.
Vesiliikunta ja laihduttaminen
Ihminen kuluttaa kaloreita vedessä huomattavasti enemmän kuin kuivalla maalla. Tämä johtuu siitä, että keho luovuttaa veteen lämpöä. Esimerkiksi 27-asteisessa vedessä eli normaalissa uimahallivedessä lämpöenergiakulutuksemme on 40 prosenttia enemmän kuin kuivalla maalla, vaikka emme tekisi yhtään mitään. Lämpöenergiakulutus on sitä suurempaa mitä kylmempi vesi on. Jos vielä lisäksi liikumme vedessä tehokkaasti, polttaa elimistö energiaa merkittävästi.