Vesiliikenne on vedessä tapahtuvaa liikennettä. Usein puhutaan tarkemmin laivaliikenteestä, vaikka vesiliikenteeseen luetaan kuuluvaksi muutkin vesikulkuneuvot. Vesikulkuneuvoja eli aluksia ovat esimerkiksi laivat, veneet, lautat, ilmatyynyalukset ja sukellusveneet. Vesiliikenteellä on saavutettavissa muiden liikennemuotojen näkökulmasta hankalastikin saavutettavat kolkat, kunhan ne sijaitsevat veden äärellä. Se on erityisen merkittävä liikennemuoto rahdinkuljetuksen osalta, sillä rahtilaivojen suuri kuljetuskapasiteetti mahdollistaa yksikkökohtaisten kuljetuskustannusten alhaisuuden ja täten kannattavan liikennöinnin. Merkittävä osa vesiliikenteestä on myös matkustajaliikennettä, jokia jaetaan edelleen linjaliikenteeseen ja risteilyihin.
Jos liikut omalla veneellä vesillä tutustu uuteen 1.6.2020 voimaan tulleeseen Vesiliikennelakiin!
Uusi vesiliikennelaki ajanmukaistaa ja kokoaa yhteen vesiliikenteen liikennesäännöt ja liikennemerkit. Uudistuksen tavoitteena on lisätä vesiliikenteen turvallisuutta ja vastuullista veneilyä sekä mahdollistaa vesiliikenteen automaatio.
Uudessa vesiliikennelaissa tulee vahvasti esille vesikulkuneuvon päällikön vastuu. Päällikkö vastaa muun muassa vesikulkuneuvon kulusta, turvallisuudesta sekä varusteista ja niiden käytöstä. Päällikkö vastaa myös siitä, ettei vesikulkuneuvon käytöstä aiheudu vaaraa, haittaa tai häiriötä kenellekään, mukaan lukien ympäristölle.
Uusina velvollisuuksina päällikön vastuulle tulevat esimerkiksi:
- karttojen mukanaolo matkassa, mikäli matka pituuden tai muun syyn tai olosuhteen johdosta edellyttää reittisuunnittelua
- varusteiden (esimerkiksi kelluntapukineiden) tulee olla helposti saatavilla
- kelluntapukineiden pitäminen puettuina, mikäli olosuhteet niin edellyttävät
Vesiliikennelaki2020 – vesiliikenteen säännöt
Uuden vesiliikennelain vesiliikenteen sääntöjä koskevaa osiota on laajennettu merkittävästi aiemmasta ja pyritty huomioimaan suhde merilakiin.
Yleisperiaate on, että avomerellä ja kauppamerenkulun väylillä noudatetaan meriteiden sääntöjä. Sisäisillä kulkuvesillä meriteiden sääntöjä noudatetaan uudessa vesiliikennelaissa esitetyin poikkeuksin ja lisäyksin. Nämä poikkeukset ja lisäykset perustuvat kumottavaan asetukseen alusten yhteen törmäämisen ehkäisemisestä sisäisillä kulkuvesillä (ns. sisävesisäännöt), joiden sisältö on pääosin siirretty uuteen vesiliikennelakiin. Sisäisillä kulkuvesillä tarkoitetaan järviä, jokia ja kanavia sekä rannikkoaluetta 2 meripenikulmaa sisäisten aluevesien ulkorajan ulkopuolelle.
Vesiliikenteen säännöissä käsitellään yleisesti sääntöjen noudattamista, turvallista kulkua ja nopeutta, yhteentörmäämisen välttämistä, ohittamista, kohtaamista ja väistämistä, ankkurointia sekä mm. valojen, merkkikuvioiden ja ääni-, sekä valomerkkien käyttöä.
Uudessa laissa määritellään myös vesiliikennettä valvovan tai ohjaavan henkilön oikeudet pysäyttää vesikulkuneuvo ja tarkastaa asiakirjoja. Käytettävät pysäytysmerkit on siirretty nykyisestä asetuksesta (asetus alukselle annettavista pysähdysmerkeistä) uuteen vesiliikennelakiin. Näitä ovat kansainväliset pysäytysmerkit sekä erityinen pysäytysmerkkilevy, joka on esitetty laissa ja punainen vilkkuva valo yhdessä sinisen hälytysvalon kanssa.
Vesiliikenteen sääntöihin on liitetty myös kanavaliikennettä koskevia erityissäännöksiä siirtämällä pääosa kumottavan asetuksen kanavien ja avattavien siltojen liikennesäännöstä sisällöstä uuteen lakiin. Esimerkiksi yleinen nopeusrajoitus kanavissa on 9 km/h ellei Traficom toisin määrää. Uutena asiana uiminen kanavissa on kielletty.
Lue tarkemmin alkuperäisestä lähteestä: https://www.traficom.fi/fi/vesiliikennelaki2020