Mökkeily saaristossa, tai meren rannalla on monelle kohokohta arjen keskellä. Mökillä joko rentoudutaan tai puuhastellaan. Mökkeilyn suosio on säilynyt ja suosio näyttää jatkuvan: 82 % nuorista ja 84 % mökin omistajista arvioivat vapaa-ajan asumisen säilyttävän suosionsa.
Kesämökkeily on suomalaisten rakas harrastus, jonka suosiota eivät vähennä ulkomaanmatkojen halpeneminen ja kaupunkien kesäaktiviteettien yleistyminen. Mökkeily kuitenkin muuttaa muotoaan: nuoremmat sukupolvet eivät enää halua viettää lomaviikkoaan työleirillä eristyksissä muusta maailmasta. Y-sukupolvi, eli niin kutsutut millenniaalit, muokkaavat nyt kesämökkeilyn tulevaisuutta. Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2017 tekemän Nuoret aikuiset mökkeilijöinä 2030 -selvityksen mukaan nuoret harvoin omistavat omaa mökkiä.
Kesähuviloita alettiin rakentaa Suomessa jo 1800-luvulla, mutta vielä itsenäistymisen alkuaikoina huvilaelämä oli vain harvojen ulottuvilla. Tuolloin huviloita oli Suomessa kolmisen tuhatta. Vasta 1950-luvulla kesämökkeily laajeni koko väestön vapaa-ajanviettotavaksi. Vuoden 2006 lopussa Suomessa oli lähes puoli miljoonaa kesämökkiä. Lähde: Tilastokeskus
Kesämökkejä alettiin rakentaa Suomessa varsinaisesti 1800-luvun puolella, jolloin suurimpien kaupunkien liepeille syntyi varakkaan porvariston rakentamia huvilayhdyskuntia. Huvilat olivat tuolloin enimmäkseen suurikokoisia ja koristeellisia rakennuksia, jotka oli tarkoitettu pelkästään vapaa-ajan ja kesän viettoon. Aluksi yleensä vain kaupunkilaisperheet hankkivat itselleen kesähuviloita. Huvilailmiö onkin alun alkaen kaupunkikulttuurin tuote.
Vuoden 1980 väestölaskennassa kesämökkejä oli 251 700 eli kymmenessä vuodessa määrä oli kasvanut 43 prosenttia. Mökkien määrä jatkoi edelleen kasvuaan, ja voimakkainta kasvu oli 1980-luvulla: yli 100 000 uutta mökkiä kymmenessä vuodessa. Mökkien määrää lisäsivät sekä uusien mökkien rakentaminen että vanhojen asuinrakennusten ottaminen kesämökkikäyttöön.
Vuonna 1990 mökkejä oli 368 000 eli 46 prosenttia enemmän kuin vuonna 1980. Sittemmin mökkirakentaminen on vähentynyt, sillä 1990-luvulla mökit lisääntyivät vain 23 prosenttia. Kun 1990-luvun alussa valmistui vuosittain vielä noin 8 000 mökkiä, viime vuosina rakennusvauhti on ollut enää puolet tästä. Itsenäisyytemme aikana Suomen kesämökkikanta on kasvanut lähes puoleen miljoonaan: vuoden 2006 lopussa Suomessa oli kaikkiaan 475 000 kesämökkiä.
Varsinais-Suomessa eniten kesämökkejä
Vuoden 2006 lopussa mökkejä oli eniten Varsinais-Suomessa, noin 47 000. Myös Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa mökkejä oli yli 40 000. Kunnista eniten kesämökkejä oli Kuusamossa, yli 6 000, sekä Mikkelissä, Kuopiossa ja Tammisaaressa (kuva). Yli 3 000 kesämökkiä oli kaikkiaan 29 kunnassa.
Toisaalta on myös kuntia, joissa on hyvin vähän kesämökkejä tai joissa kesämökkien määrä on vähentynyt kuten esimerkiksi suurissa kaupungeissa. Helsingissä oli vuonna 1970 vielä yli 2 000 kesämökkiä ja Espoossa lähes 4 000, mutta vuoden 2006 lopussa Helsingissä oli enää 391 kesämökiksi luokiteltua rakennusta ja Espoossa 1 653.
Kunnat, joissa eniten kesämökkejä 31.12.2006
Eniten uusia, vuonna 1990 tai sen jälkeen rakennettuja vapaa-ajan asuinrakennuksia oli vuoden 2006 lopussa Lapissa, jossa uusia mökkejä oli lähes 10 000 eli kolmasosa Lapin mökkikannasta. Uusien mökkien osuus oli pienin Itä-Uudellamaalla ja Uudellamaalla, joissa vain alle kuudesosa mökkikannasta oli valmistunut vuonna 1990 tai sen jälkeen. Aivan viime vuosina mökkirakentaminen on ollut vilkkainta Lapissa, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa, joihin on valmistunut vuosittain noin 400 uutta kesämökkiä.